Koetko kärsiväsi liiallisesta stressistä? Olet ehkä ylivireydessä; sinun on hankala hidastaa tahtia tai voi olla, että olet jo ”tipahtanut” alivireyden puolelle; olet uupunut ja mikään ei oikein kiinnosta. Tämä postaus on juuri sinulle ❤️

AUTONOMINEN HERMOSTO VIREYSTILAN SÄÄTELIJÄNÄ

Autonomisen hermoston tärkein tehtävä on pitää meidät hengissä. Tästä johtuen se myös säätelee meidän vireystilaa. Olet varmasti kuullut sympaattisesta ja parasympaattisesta hermostosta? Sympaattinen on se meidän kaasu ja parasympaattinen jarru.

Polyvagaaliteoria on tuonut mukanaan uutta tietoa hermoston toiminnasta, jolloin parasympaattinen hermosto jakaantuu kahteen eri haaraan; levon ja sosiaalisen liittymisen haaraan (vagushermon ventraali haara) ja lamaantumisen haaraan (vagushermon dorsaali haara).

Eli meillä on kolme eri vireystilaa:

Optimaalinen vireystila, levon ja turvan tila, sosiaalisen liittymisen tila, jolloin parasympaattinen hermosto on aktiivinen (vagushermon ventraali haara)
Ylivireys eli taistele-pakene-jähmety-tila, jolloin sympaattinen hermosto on aktiivinen
Alivireys eli lamaantuminen, jolloin parasympaattinen hermosto on aktiivinen (vagushermon dorsaali haara)

Kun meidän hermosto toimii optimaalisesti, niin liikumme sujuvasti näiden kaikkien kolmen eri tason välillä. Hermostolla on kyky palautua aina takaisin optimaaliseen vireystilaan, levon tilaan. Optimaalinen vireystila tulisikin olla se tila, jossa vietät suurimman osan päivästäsi.

Mutta onko näin?

TUNNISTATKO ITSESTÄSI, MIKÄ VIREYSTILA ON MILLOINKIN AKTIIVINEN?

No mistä voin tietää, että missä vireydessä kulloinkin olen?

Avataan hieman näitä eri vireystiloja:

Optimaalinen vireystila. Tämä on siis se tila, jossa sinun tulisi viettää suurin osa päivästäsi.
Tämä on turvan tila. Tila, jossa ei ole hätää, kaikki on hyvin. Sinulla on hallinnan tunne elämästäsi. Pystyt olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.
Osaat tunnistaa ja käsitellä tunteitasi. Sinulla on tilaa ajatuksille ja ajatukset ovat selkeitä. Oppiminen sujuu ja pystyt keskittymään asioihin. Olet luova ja leikkisä. Voit olla innostunut ja energinen ilman, että uuvut tai yli-innostut.
Tämä siis on levon ja sosiaalisen liittymisen tila, jossa palautuminen tapahtuu. Tila, jossa voit kokea eläväsi levollista, onnellista ja merkityksellistä arkea.
Ylivireys. Sympaattinen hermosto aktivoituu silloin kun se havaitsee jotain uhkaavaa, johon tulee reagoida. Nykypäivänä meidän ei tarvitse pelätä sitä leijonaa, vaan hermoston kokemat uhat ovat hyvin arkisia. Tässä tilassa keho valmistautuu taisteluun, pakenemiseen tai jähmettymiseen.
Sydämen syke tihenee ja hengitys muuttuu pinnalliseksi. Reagoimme tunne edellä. Mieli on kiihtynyt, on vaikea keskittyä. Asiat saavat valtavat mittasuhteet; kärpäsestä tulee härkänen.
Tunnemme mm. jännittyneisyyttä, pelkoa, ahdistusta, ärsytystä. Niska-hartia seudulla voi olla jäykkyyksiä ja kiputiloja voi olla myös muualla kehossa. Univaikeudet liittyvät myös ylivireyteen.
Alivireys eli lamaannuksen tila. Mikäli olemme liian kauan ylivireydessä voi olla, että ”romahdamme” sieltä suoraa alivireyteen, lamaannukseen ja uupumukseen.
Tämä on tila, jossa hermosto ei näe muuta vaihtoehtoa suojellakseen itseämme kuin lamaantua, esittää kuollutta. Tässä tilassa olo on toivoton. Mikään ei kiinnosta, eikä mikään tunnu miltään.
Aistimukset ja liike vähenevät. Ajattelu on hyvin jähmeää, on vaikea ajatella selkeästi. Keho voi tuntua raskaalta ja veltolta.
Tässä vielä kuvattuna vireystilaikkuna:

Tunnistatko itsestäsi nämä kolme eri vireystilaa?

Muista myös, että on ihan normaalia liikkua näiden kaikkien kolmen eri tilan välillä. Haasteita alkaa syntymään silloin jos jäämme liian pitkäksi aikaa yli- tai alivireyteen emmekä pysty, osaa tai voi palautua.

NYKYPÄIVÄN KIIRE JA SUORITUSKESKEISYYS

Tämä nykymaailman meno, jatkuva ärsyketulva sekä suorituskeskeisyys haastavat meidän hermoston toimintaa todella paljon. Nykyinen ympäristö on niin erilainen verrattuna siihen, mihin meidän hermosto on luotu.

Tuntuu, että itsestä tulisi antaa se 110% kaikilla eri elämän osa-alueilla. Vaatimuksia siitä, minkälainen pitäisi olla satelee niin yhteiskunnan puolelta, töistä, läheisiltä kuin myös itseltä.

Ei varmasti tule yllätyksenä tieto siitä, miten paljon haitallinen stressi on lisääntynyt elämässämme. Yhä useampi kokee uupuvansa, tipahtavansa sieltä ylivireydestä alivireyteen.

Uusimmassa Talentia-lehdessä 8/2024 (sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö) kerrottiin Akava Works-työolotutkimuksesta, jossa korkeakoulutetuista 38% arvioi työuupumusriskinsä suureksi tai melko suureksi. Haitallista työkuormaa aiheuttivat erityisesti liiallinen työmäärä, kiire, usean asian tekeminen yhtä aikaa ja häiritsevät keskeytykset.

Ja tämähän ei ole ainoa tämän suuntainen tutkimus, jota on tehty. Valitettavasti.

Ei voi kun ihmetellä, että miten me ollaan edes tällaiseen tilanteeseen päädytty?

Ollaanko me unohdettu väylät palautumiseen, reitti takaisin optimaaliseen vireystilaan?

MITEN VAHVISTAA VÄYLÄÄ OPTIMAALISEEN VIREYSTILAAN?

Nyt jos tunnistit, että olet suurimman osan ajasta joko yli- tai alivireydessä, niin ehkä mietit, että miten pääset takaisin sinne optimaaliseen vireystilaan?

Kerron sinulle tähän helpon konstin; kehon kautta.

Anna kun hieman avaan asiaa:

Vagushermo vastaa meidän turvan ja levon tilasta eli siitä optimaalisesta vireystilasta. Vagushermoa kutsutaan myös kiertäjähermoksi, koska se kulkee kehomme läpi aivoista suolistoon saakka, hermottaen käytännössä kaikki sisäelimemme. Vagushermon hermosäikeistä 80% vie viestejä kehosta aivoihin ja 20% aivoista kehoon.

Tämä tarkoittaa sitä, että kun saamme kehon kokemaan turvan tunnetta, että ei ole mitään hätää, viestii se tämän aivoille jolloin palaamme nopeammin optimaalisen vireystilaan.

Sen sijaan, jos stressaavana hetkenä vain toistamme itsellemme, esim. että “älä stresaa, rauhoitu, ei ole mitään hätää”, niin ne ei välttämättä oikein hyvin toimi, jos keho on kuitenkin vielä siellä hädän ja stressin tilassa.

Tietenkin molempi parempi: Antaa keholle turvan tunne ja samalla puhua lempeästi ja myötätuntoisesti itselleen, että ”ei ole mitään hätää”.

Mutta mitä tämä kehon kautta oikein tarkoittaa?

*Juurrutan jalkani maahan*
,
*syvälle maahan.*
*Kosketan, tunnen, kuuntelen, aistin.*
*Koko kehollani.*
*Kehoni kommunikoi ympäröivän elämän kanssa.*
*Elämä kommunikoi minulle.*
*Kiitollisuus,*
*rauha ja*
*turva*
*ovat kanssani.*
*Tässä ja nyt on hyvä.*

KEHOLLISET HARJOITUKSET STRESSINHALLINNASSA

Kehollisia harjoituksia on vaikka kuinka paljon. Mutta yksinkertaisimmillaan ne tarkoittavat sitä, että tulet tietoiseksi omasta itsestäsi, omasta kehosta.

Esimerkiksi; annat huomion tulla omaan kehoon. Lähde aistimaan, mitkä kohdat kehosta kosketta maata (voit esimerkiksi nyt kun luet tätä niin aistia omaa asentoa). Voitko aistia, miten juurrut maahan. Olet tässä ja nyt. Voit käydä tietoisuudellasi läpi kehon eri kohtia; miltä kehossasi tuntuu.

Huomioi hengitys. Miltä hengitys tuntuu, missä voit aistia hengityksen liikkeen? Anna hengityksen virrata luonnollisesti. Ehkä uloshengitys alkaa luonnollisesti pidentyä, jolloin vagushermo saa aktivoitua.

Tämä kehon äärelle pysähtyminen tuo sinut takaisin tähän hetkeen, laskeudut ikään kuin päästä ja ajatuksista omaan kehoon. Ja voit tuntea, miten levollisuuden ja turvan tunne alkaa vallata kehosi ja mielesi.

Haluatko kokeilla käytännössä kehollisten harjoituksen vaikutukset omaan vireystilaasi?

Alta pääset tekemään helpon, selin makuulla tehtävän kehotietoisuusharjoituksen. Harjoitus kestää vajaa 15 minuuttia.

Olen aiemmin kirjoittanut blogitekstin: 5 helppoa tapaa rauhoittaa hermosto. Pääset blogitekstiin tästä ja löydät sieltä myös yhden kehollisen harjoituksen, jossa annetaan kehon lähteä liikuttamaan lempeästi itseään.

Jaan myös viikkokirjeitteni kautta erilaisia harjoituksia, joita en julkaise muualla. Mikäli et ole vielä viikkokirjeeni tilaaja, voit käydä lataamassa etusivun kautta kehotietoisuusharjoituksen, jonka myötä liityt viikkokirjeen tilaajaksi.

Viikkokirjeen teemat liittyvät myös paljon tähän vireystila- teemaan; miten pystymme elämään arkeamme sieltä optimaalisesta vireystilasta käsin ja elämään levollisempaa, onnellisempaa ja merkityksellisempää arkea.

KEHOLLISET MENETELMÄT OSAKSI ARKEA

Nyt olet saanut tietoa hermoston toiminnasta ja miten se vaikuttaa vireystilaasi.

Miten voit jatkossa hyödyntää tätä teoriatietoa omassa arjessasi?

Monesti kun saamme ymmärrystä asioihin, on meidän helpompi lähteä itse toimintaan. Kun ymmärrämme, miksi keholliset, läsnäolo- tai rauhoittumisharjoitukset toimivat, alkaa niitä myös todennäköisemmin tekemään. Olemme kuitenkin älyllisiä olentoja ja joskus tarvitsemme sen tiedon, että ”onko tässä mitään järkeä”.

Mutta, painotan myös sitä, että keholliset menetelmät toimii ilman, että tiedämmekö me, mitä kehossa tapahtuu tai että uskommeko me siihen. Pelkkä tieto ei auta meitä, jos emme lähde harjoituksia konkreettisesti tekemään!

Vain tekemällä harjoituksia, saamme oman kokemuksen siitä, miten harjoitukset juuri minulle toimivat. Ja tästä saattaa lähteä liikkeelle positiivinen kehä; kun saan kokemuksen siitä, miten harjoitukset laskevat stressitasojani ja saan palata optimaaliseen vireystilaan, alan tehdä harjoituksia säännöllisemmin ja useammin, niistä tulee osa arkeani.

Ehkä jonkin ajan kuluttua saatan havahtua siihen, että saankin viettää suurimman osan ajastani läsnäollen oman ytimeni kanssa, jolloin oma viisauteni saa tulla näkyväksi ja johdattaa minua elämään sitä omannäköistä, hyvää ja merkityksellistä arkea.

Ja kukapa ei tällaista elämää haluaisi elää?

KUTSUUKO SINUA LEVOLLINEN, ONNELLINEN JA MERKITYKSELLINEN ARKI?

Optimaaliseen vireystilaan palaaminen on oikeastaan kaiken minun, Sydämestä käsin, tekemisen taustalla (joogaterpian yksilövalmennus, joogatunnit, reikihoidot, workshopit yms..).

Eli haluan auttaa ihmisiä löytämään ja vahvistamaan reittiä takaisin sinne optimaaliseeen vireystilaan, jossa me voidaan kokea levollinen, onnellinen ja merkityksellinen arki!

Mitä jos lähtisit tuomaan itsellesi enemmän pysähtymisen hetkiä arkeesi? Antaisit itsellesi mahdollisuuden palata takaisin oman itsesi äärelle? Ja täältä omasta ytimestä, sydämestä käsin, alkaisit elämään sitä omannäköistä, levollista ja onnellista elämää?

Alkukevään -25 joogakurssit ovat nyt auki ja niihin pääset tutustumaan täältä.

Mikäli tämä aihe herätti sinussa jotain oivalluksia, kysyttävää, ihmeteltävää, niin kommentoi alhaalla olevaan kommenttiboksiin tai voit myös suoraa olla minuun yhteydesä: jaana@sydamestakasin.com

Vireystilaikkunasta apua stressin hallintaan